Tekstit

Kuva
Rikoksesta epäilty, tiedä oikeutesi Suurin osa ihmisistä kulkee läpi elämänsä ilman, että heidän missään vaiheessa epäiltäisiin syyllistyneen rikokseen. Jokaisen olisi silti hyvä olla, kaiken varalta, perillä tietyistä rikoksesta epäillyn oikeuksista. Tiedoilla voi olla merkittävä vaikutus rikosprosessin etenemiseen, mikäli joskus satut (aiheesta tai aiheetta) väärälle puolelle poliisin kuulustelupöytää. Tähän artikkeliin on koottu viisi oleellisen tärkeää seikkaa, jotka rikoksesta epäillyn on tärkeää pitää mielessä rikostutkinnan ja mahdollisen oikeuskäsittelyn aikana. 1. Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate. Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate on kirjattu Suomen perustuslain 8 pykälään. Periaatteen mukaan henkilöä ei voida epäillä tai syyttää rikoksesta sellaisen teon perusteella, joka ei ollut tekohetkellä laissa rangaistavaksi säädetty. Syylliseksi tuomittua ei saa myöskään tuomita ankarampaan rangaistukseen, kuin mitä rikoksesta oli tekohetkellä säädetty. Oleellista
Kuva
Sain tekijänoikeuskirjeen, pitääkö olla huolissaan? Tekijänoikeuskirjeet ovat yksi tekijänoikeuksien haltijoiden keinoista taistella internetissä, lähinnä vertaisverkoissa (P2P), tapahtuvaa tekijänoikeuksien suojaamien teosten laitonta levittämistä ja lataamista vastaan. Kirjeet ovat saaneet suurta huomiota viime vuosina, mutta kyseessä ei ole suinkaan mikään uusi ilmiö. Ensimmäiset kirjeet lähetettiin jo viime vuosikymmenellä. Tekijänoikeuskirjeiden pioneereina voidaan pitää Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskusta (TTVK ry), joka on lähettänyt vastaavanlaisia kirjeitä jo vuodesta 2006 lähtien. TTVK:n toiminta on kuitenkin pientä viime vuosina markkinoille ilmestyneisiin, massavalvontaa harjoittaviin toimijoihin verrattuna: se lähettää vuosittain keskimäärin n. 40 kirjettä, kun taas oikeudenhaltijoiden puolesta kirjeitä lähettävä asianajotoimisto voi lähettää vuodessa 4000-5000 kirjettä. Myös korvausvaatimuksissa on eroja. Lähinnä musiikkikappaleita koskevia asioita hoit
Kuva
Yritysomaisuus ja omaisuuden ositus Avioerolla tai puolison kuolemalla voi olla suuri taloudellinen merkitys ja pahimmassa tapauksessa ne voivat kaataa talouden. On jopa väitetty, että suomalaisen perheen pahin taloudellinen riski on avioero. Kysymys puolisoiden omaisuuden osituksesta saattaa tulla eteen joko avioerotilanteessa tai puolison kuoleman yhteydessä. Osapuolina osituksessa voivat siten olla eroavat puolisot tai kuolemantapauksessa leski ja ensiksi kuolleen puolison oikeudenomistajat. Huomattavaa on myös se, että osituksen osapuolilla on oikeus vaatia ositusta eikä tämä oikeus vanhene. Ositus toimitetaan avioliittolaissa ja perintökaaressa säädetyillä tavoilla. Ositustapoja on kaksi: ns. sopimusositus ja toimitusositus. Sopimusositus on nimensä mukaisesti osapuolten sopimus osituksen sisällöstä. Toimitusosituksessa asianosaisen hakemuksen perusteella käräjäoikeuden määräämä pesän-jakaja suorittaa osituksen. Oikeus hakea pesänjakajaa on jokaisella pesän osakkaalla.
Kuva
#metoo – Seksuaalinen häirintä työelämässä Julkisuudessa on viime aikoina saanut paljon huomiota, osin sosiaalisessa mediassa levinneen #metoo -kampanjan ansiosta, seksuaalinen häirintä ja sen yleisyys niin Suomessa kuin maailmallakin. Iltapäivälehdet ovat kirjoittaneet lukemattomia artikkeleita julkisuuden henkilöistä, joiden on katsottu häirinneen mm. koskettelemalla ja kommentoimalla epäsopivalla tavalla työtovereitaan ja muita henkilöitä. Erityisesti julkisuuden henkilöille ja heidän työurilleen paljastusten seuraukset voivat olla merkittäviä. Seksuaalisella häirinnällä, ja siihen puuttumatta jättämisellä, saattaa kuitenkin vakavia seurauksia myös viihdelehdistön artikkelien ulkopuolelle jääville työntekijöille ja työnantajille. Huonon julkisuuden lisäksi seksuaalisella häirinnällä voi olla nimittäin merkittäviä oikeudellisiakin seuraamuksia. Seuraavassa käyn läpi työsuhteen osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia työpaikalla esiintyvän häirinnän ehkäisemisessä. Sek